Ei ole pariin päivään tullut tekstiä, tämä viikko oli Linnin ennakkovaroitusten mukaan paljon intensiivisempi kuin ensimmäinen viikko... Aamulla keksukseen klo 8, tauko klo 14-16 ja illalla kotiin klo 21 jälkeen. On mehut aika hyvin poissa :) Mutta mielenkiintoista ja opin koko ajan uusia asioita itsestäni, koirista, erilaisista toimintamalleista.
Maanantaina päästiin jo ulkoiluttamaan koiria valvonnan alaisina! Tiedän, että Masaa ainakin hymyilyttää kun lukee tuon :D Mutta on todella suuri ero mun entisen ulkoilutustyylin ja tämän välillä. Tässä ainakin nyt aluksi mun koko energia menee hallinnan (be in control) saamiseen, siten, etten hetkeäkään ole epävarma suunnasta, tulevista tapahtumista, koiran reaktioista. Täytyy oikeasti opetella siihen. Täällä puututaan käytökseen remmin kanssa eli eri tavalla kun kotosalla olen opetellut. Alkuun vastustin (henkisesti) tosi jyrkästi mutta totesin tulosten valossa, että hallittu nykäisy, 'popping' toimii tehokkaasti. Lopputuloksena on koira joka seuraa remmi löysällä minua. Nyt minulle on myös avautunut miksi jenkit suosii niin lyhyitä remmejä, 110-120cm, meidän kaksimetristen sijaan. Koiraa ei päästetä hihnassa niin pitkälle, kontakti säilyy koko ajan. Ei katsekontakti mutta henkisesti koira seuraa minua koko ajan. Ihannetapauksessa, vielä ei onnistu 100%. Näimme Linnin vievän yhtä koiraa ja oli se hallittu kokonaisuus. Ihailen. Minä itse hajoilen henkisesti joka suuntaan...
Tänään päästiin käymään kotikäynnille Sunset Boulevardille yhteen muotitoimistoon! Koiranomistaja oli siis töissä siellä. Tuija Paimiosta yritti vilkuilla koko ajan ympärilleen, kaikki oli niin CHIC.
Mulle on osoittautunut tosi isoksi ongelmaksi pelkoni pitbulleja kohtaan. Ihan järjetöntä, mistä mä sellaisen olen kehittänyt koska en niitä Suomessa näe? Samanikäinen labukka, villi labukkauros ei aiheuta mitään angsteja mutta kun tuli kyseeseen vastaava pitbullitapaus, niin menin lukkoon. Se, mikä on parhainta, täällä pääsen puuttumaan ja paneutumaan tuollaisiin käytösmalleihini. Kauhulla jo vähän odotan kuinka intensiiviseksi loppupäivät tulevatkaan koska tarkoitushan on minun itse kehittyä niin itsevarmaksi ja hallituksi jotta voisin siirtää oman olotilani koiriin... Onneksi on vielä aikaa ja olen vasta alkutaipaleella, siis eihän täällä mitään temppuja tehdä mutta lähtöpotku persuksiin tulee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti