Olen muuten varmaan unohtanut laittaa linkin Linnin sivuille? Eli Zen4K9s
Toinen viikko takana ja edelleen hengissä! Pääsimme to ja pe kotiin JO 19.30, tuntui ihan lomalta. Vegaanikaksoset Pohjois-Carolinasta lähtivät kotiinsa, oli tosi mukava tutustua heihin. Ensi viikolla alkaa kuulemma meidän henkinen prässääminen, jolloin en kuulemma osaa enää englantiakaan... Hah, mehän emme muuten ole saaneet kiinnittää koiriin mitenkään erityisesti huomiota vaikka olemme kävelyttäneet niitä, ei kontaktia tai kosketusta, ääntä muuta kuin laittaesamme niille hihnan uloslähtöä varten. Ottanut pattiin koska emme myöskään saaneet komentaa niitä olemaan esimerkiksi hiljaa. Perjantaina, viimeiseksi, Linn antoi mulle luvan, että saan karjaista koiratilaan käskyn niiden olla hiljaa ja sain käyttää suomenkieltä. Olen onnistunut antamaan itsestäni niin hillityn ja rauhallisen kuvan, että karjaistuani 'HILJAA' oli hänen ilmeensä todella tyrmistynyt :D En jaksanut selittää, että olen puoliksi pohjalainen, kolmen lapsen äiti, monen koiran omistaja ja osaan käyttää ääntäni loistavasti, kiitos kysymästä, ei ongelmia.
Kävimme perjantaina kotikäynnillä bokserin luona, joka oli muuttamassa uuteen kotiinsa. Kaikki, jotka ovat seuranneet Cesar Millania tietävät, miten hän suosittelee koiran tuomista uuteen kotiin? Samaa myös Linn suosittelee ja oli hyvä nähdä käytännössä miten toimia. Mm. aluksi rajoitetaan koiran tilaa ja menemistä ja vasta kun osaa olla yksin 'casassaan', laajennettaan koiran elintilaa. Uusia näkökulmia.
Linnillä on kolme perussääntöä jotka meidän pitää opetella ulkoa, sain armahdusta, ettei tarvitse englanniksi heti osata... Näitä sääntöjä Linn kyselee yllättäen ja ne täytyy osata heti ulkomuistista sanoa. Opeteltiin niitä tänään automatkalla, tuli ihan ala-asteajat mieleen. Ja hei, olen nyt kävelyttänyt pitbullejakin! Mun järjetön pitbull-pelkoni on oikeasti rajoite, jonka yli on päästävä.
Tänään, lauantaina, lähdimme Hanfordiin missä oli kaikkien rotujen näyttely ja Lindan koirat oli ilmottu sinne. Matkaa per suunta oli reilu 300km eli yksi luikahdus. Matka oli kyllä hieno, ensin huikeiden autiomaakukkuloiden kautta, ylös ja alas, huikeita korkeuseroja, sitten laskeuduttiin laaksoon, joka oli pääasiassa maanviljelysaluetta. Plus muutama karjankasvatuslaitos... Tuli taas mieleen, että kasvissyönti olisi kyllä eettisesti paras valinta. Sekä haluanko sittenkään, että koirieni kuivamuona sisältää 'korkealaatuista, tuoretta lihaa'? Jos samat aminohapot yms.voitaisiin korvata joillakin kasvisperäisillä tai muilla synteettisillä aineksilla?
Näyttely oli onneksi sisällä hallissa sillä ulkolämpötila oli piirun verran alle 40 astetta. Amerikkalaiseen tapaan koiria oli tosi vähän, tänään oli ilmeisesti toinen näyttelypäivä. Chihuja oli ilmoitettu muutamia, noin kymmenen. Arvostelun kulusta ei ollut hajuakaan ja häpeäkseni myönnän, että luikahdin heti ostoksille... Löysin chihuille hienot 1/2-kirraavat snakeketjut, hopeisina ja kultaisina, uusia tarroja 'I see dog people' :D yms. Masa kuitenkin lukee tämän, niin en niin tarkkaan luettele kaikkia ostoksiani. Linda meni muuten vahingossa väärän koiran kanssa ensin kehään. Yksi tuttu chihuihminen siellä oli, viime vuotiselta erkkarireissulta, muisti mun koirat ja auttoi Lindaa onneksi loppuajan selittämällä koska mennä kehään ja kenen kanssa. Kuvia owelan.kuvat.fi sivulla, kurkatkaa erityisesti ROP-sakemannin takaosa... Kuvat eivät onnistuneet erityisen hyvin, mulla on opettelemista vielä kameran käytössä.
Aamulla muuten herätessämme saimme molemmat uutisia Kotkan näyttelystä. Bindy oli ollut ROP ja ryhmä-2, Lindan lainakoira Pertti taas VSP. Vähänkö pro-meininkiä olla itse Kaliforniassa ja koirat menestyvät muiden handlaamina kotimaassa :D Ison maailman tyyliä.
Huomenna tarkoitus shoppailla, mun ainoa päivä ostosten tekoon sillä ensi viikonloppu meneekin Oregonissa! Linda juuri löysi netistä jonkun ostoshelvetin missä on vaan 160 liikettä.
Oli pakko ostaa teflonpintainen paistinpannu tänne kämpille, en ole uskaltanut paistaa edes munia sen palohälytyksen jälkeen... Ja pyydän huomiomaan, että olen osoittanut kiitettävää itsekuria ja pysynyt karppilinjalla aika tiukasti! Kerran tällä viikolla syönyt pannukakkuja, ensi viikolla on omenapiirakan vuoro. Ja tästä itsekurituksesta saa luvan olla apua, käyn heti vaa'alla kun pääsen kotiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti