Mistähän sitä aloittaisi? Tänään eka päivä koirakeskuksessa, hirveästi uusia asioita nähnyt ja kokenut, tarkkaillut ja seurannut, pää on ihan tyhjä tällä hetkellä... Aamulla kahdeksaksi sinne, päivällä parin tunnin tauko ja illalla takaisin hotlaan kahdeksan maissa.
Aamu kului koirien lenkkeilyssä. Itseasiassa meni varmaan viisi tuntia kun koiria ulkoilutettiin. Tuloksena molemmilla palaneet hartiat ja kaulanseutu sekä jalat muusina :) Ulkoilu suoritettiin kumpikin erikseen mutta pohjois-carolinanaisen (oikeinkirjoitus taatusti mättää) pariskunnan kanssa, joka on ollut täällä jo pari viikkoa. Minä miespuolisen henkilön kanssa, Linda naisversion kanssa. Keskuksessa on nyt reilu 20 koiraa. Yllätyin kun huomasin, että koirilla ei ole mitään 'juoksutarhaa' vaan ainoastaan pienehkö tila jossa kävivät vuorotellen iltapäivällä ruokailun jälkeen. Muuten ulkoilu käsitti remmilenkin vähän matkan päässä olevalle ruohopläntille. talutus pidettiin hallittuna koko ajan, ei yhtään remmissä kiskomista, siihen reagoitiin välittömästi. Remmin kanssa kylläkin mikä minulle on outoa, olen nyt koiranomi-koulutuksen aikana pyrkinyt tietoisesti vähentämään remmin kanssa nyppäilyä ja saamaan koiran kontaktiin muilla avuilla.
Koko toiminta perustuu tähän calm-olotilaan eli koirien kierrokset pyritään minimoimaan ja vähentämään nollatasolle. Ei käytetä herkkuja tai kehuja vaan oma käytös toimii palautteena. Totesin, että meilläkin koirilla yritetään nostaa virettä palkkaamalla ja kehuilla, mikä ei varmasti ole hyvä esimerkiksi Sisun kanssa jolla kierrokset heittää yli tosi nopeasti. Tämän kuukauden aikana on selvitettävä miten tämän kouluttamisen saa yhdistettyä tähän calm-olotilaan, näyttelyissäkin yritän aina saada koiran odottavaa, innostuneeseen olotilaan, näyttää mielestäni paremmalle :D
Muutamia ihan yksinkertaisia juttuja pakko kokeilla heti kotona; koirat ruokittiin siten, että kaikille laitettiin ruokakuppi portin toiselle puolelle, odottamaan ennen kuin kuppi annetaan. Ja kyse oli siis reilusta kymmenestä minuutista, tarkoituksena saada koirien vireystaso laskemaan täysin ennen ruokailun aloittamista.
Toinen asia mitä en ole aikaisemmin tullut ajatelleeksi; ottaessani koiria tarhasta, turha jäädä siihen portille tahimaan remmien kanssa, koirat väkisinkin sähläävät siinä tilanteessa ja rauhallinen kontrolli on kaukana. Jatkossa menen reilusti portilta pois ja otan koirat 'haltuun' siellä missä tilaa on enemmän. Ihan simppeliä mutta eipä ole tullut tehtyä siten.
Monia kysymyksiä nousi mieleen päivän aikana ja Linn, paikan omistaja ja vetäjä siis, totesikin, että parasta on malttaa mielensä nyt alussa ja tarkkailla sekä seurata tilannetta hiljaisena ja vastaanottavana. Asia, mikä on minulle tosi hankalaa, käyn aina omassa päässäni huikeita keskusteluja ja pohdintoja, tilanteessa kuin tilanteessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti